Kaapelitehtaan antia

Näkyyks arvot, onks asenne hyvin? 

Työelämän osaamisvaatimukset kasvavat. Osaamisen keskeisiä asioita ovat tietojen, taitojen ja kokemuksen lisäksi asennoituminen ja suhdeverkostot. 

Näin kirjoitti Markku Silvennoinen jo vuonna 2008 verkostoitumisen saloihin perehdyttäneessä teoksessaan Löydä aarteesi - verkostoidu! Oikea asenne onkin olennaista, mikäli haluaa luoda laajat suhdeverkostot, sillä verkostoissa on kyse ihmisten välisistä vuorovaikutussuhteista, jotka perustuvat luottamukselle. Luottamuksen ja suhdeverkostojen henkilökohtaisuuden merkityksen toivat esiin myös Kaapelitehtaalla vertuoosilaisille verkostoitumistaidoistaan ja näkemyksistään puhuneet Stuba Nikula, (Kaapelitehtaan entinen toimitusjohtaja, nyk. Helsingin kaupungin kulttuurijohtaja ),Timo Parkkonen (Tuottaja, Susanna Leinonen Company) ja James Ennoila (Tuotanto- ja työntekoyhtiö Pågå Oy).

Verkostojen syntyminen luonnollisesti edellyttää sitä, että ihmiset tapaavat. Kaapelitehtaalla yhteisöllisyyttä pyritään luomaan ensinnäkin ylhäältä alas, jolloin tiloja hallinnoiva Kiinteistö Oy Kaapelitehdas järjestää vuokralaisille muun muassa koulutuksia. Toisaalta alhaalta ylös suuntautuva toiminta on verkostojen ja aidon yhteistyön syntymisessä aidompi muoto, ja tällaisia kohtaamisia mahdollistetaan yhteisten tilojen kautta. Kahvilat, ravintolat ja wc-tilat ovat tiloja, joissa ihmiset voivat tavata arkisesti ja ennen kaikkea sattumalta. Kiinteistö Oy Kaapelitalon hallinnoiman Suvilahden vanhan teollisuusalueen suunnittelussa yhteisöllisyyden luominen on otettu entistä paremmin huomioon, joten osasta tiloja löytyy myös yhteiset keittiöt.

Kaikissa tilanteissa kannattaa pitää mieli avoimena
- koskaan ei tiedä, kenet voi tavata.

 Yhteiset tilat luovat siis mahdollisuuden satunnaisille kohtaamisille ja tutustumisille, joista voi pikku hiljaa kehkeytyä yhteistä tekemistä ja/tai uusia ideoita. Edellytyksenä on kuitenkin avoin mieli ja sen tiedostaminen, että kuka tahansa voi olla oikea ihminen. Kuten kiinalainen sananlasku sanoo: Kohtele jokaista kuin ottaisit vastaan suuren vieraan. 

 

 

Sillä hyvä kello kuuluu kauas...

Oikeanlaisen asenteen merkitystä painotti myös Susanna Leinonen Companyn tuottaja Timo Parkkonen. Tavatessa mahdollisia asiakkaita tai yhteistyökumppaneita eri puolilla maailmaa on pyrittävä tekemään hyvä vaikutus, luotava kuva uskottavasta ja luotettavasta kumppanista, ja tätä voi edesauttaa muun muassa tutustumalla etukäteen paikalliseen tapakulttuuriin. Keskeistä on myös verkostoituminen muiden tuottajien kanssa, sillä kuuntelemalla muita tuottajia ja oppimalla heiltä voi itse yrittää kiertää verkoston mahdolliset sudenkuopat. Sama toimii luonnollisesti toisinpäin: jaa itse omat kokemuksesi, tietosi ja osaamisesi muiden käyttöön. Kuten Stuba Nikula asian kiteytti: verkostoista saa sitä, mitä itse sinne antaa. Niin hyvässä kuin pahassa. Tarkista siis asenteesi ja mieti, mitä tietoa ja osaamista sinulla on annettavana muille, sillä verkostoituminen ei ole baseball-korttien keräilyä.

Olennaista on myös yhteinen arvopohja, minkä James Ennoila toi esiin omassa puheenvuorossaan. Asenteen lisäksi on siis tarkistettava ja tiedostettava arvonsa ja viestiä niistä - ja ennen kaikkea - on seisottava arvojensa takana. Summa summarum: ennen kuin astut ovesta ulos maailmaan verkostoitumaan, pysähdy ja kysy itseltäsi: Näkyykö arvot, onko asenne hyvin? Jos vastasit näihin kyllä - onnea matkaan!

Kuva: Sini Immonen.

Kynnyskysymyksiä

Lahdesta moi!

Matalat kynnykset helpottavat kulkemista.
Kuva Logomon ainoasta kynnyksestä.

Perjantaina 13. päivä me vertuoosilaiset kokoonnuimme Lahdessa, jossa tutustuimme Lahden ensimmäisen coworking-tilan, co/Malskin toimintaan sekä saimme kuulla suunnitteilla olevasta yritys- ja kulttuurikeskus MALSKISTA. Co/Malski on kohtaamispaikka ja uusi toimintamalli eri alojen toimijoille, ja se on syntynyt vastaamaan tarpeeseen saada Lahteen tila ja toimintaa, joka mahdollistaisi yhdessä tekemisen ja uusien kontaktien syntymisen.

Coworking-tilan taustalla on Luovat ry:n hallinnoima lokakuussa 2012 alkanut C/O TILA-hanke. Luovat ry puolestaan on Lahden luovan talouden ja toiminnan kehittämisyhdistys, ja sen toimintaa meille esitteli TILA-hankkeen projektipäällikkö Pia Sandvik. Yhteisen tilan lisäksi Luovat ry tarjoaa myös yhdistystoimintaa jäsenilleen, ja tässä tulimmekin varsinaisten (kynnys)kysymysten ääreen.

Luostarisen ja Parkkolan määritelmän mukaan luovan talouden kentässä tuottajan osaamisen ytimessä on "mosaiikkimaisesti hahmottuvien verkostojen hallinta, jossa yhdistyy sekä virtuaali- että reaalimaailma, luovuus, kulttuuri, yhdessä tekeminen, joukkoistamisen voima, mainetalous, eri toimialojen hallinta...". (Parkkola (toim.) Humak 2012, 202.) Miten siis yhteisö luodaan? Entä miten kynnystä osallistua yhteisiin tapahtumiin voisi madaltaa? Pia Sandvikin mukaan yhdistyksen järjestämään toimintaan osallistutaan mieluusti, jahka on vain uskallettu tulla sen ensimmäisen kerran. Esiin nousi myös kysymys toimintaa osaltaan rahoittavien kannatusyritysten mukaan houkuttelemisen tarpeesta, mutta tähän kysymykseen palaan myöhemmin.

Nikkarointia alhaalta ylös

On pohdittava hieman verkostojen luonnetta. Verkothan toimivat alhaalta ylös, mikä antaa yksittäiselle toimijalle enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa ja tarjoaa enemmän mahdollisuuksia onnistua. Nassim Taleb kirjoittaa teoksessaan Musta joutsen näin: Keksijöiden ja yrittäjien strategia on luottaa vähemmän ylhäältä alas -suunnan suunnitteluun ja keskittyä mahdollisimman paljon nikkarointiin ja tilaisuuksien tunnistamiseen, kun ne ilmaantuvat. (Taleb, Terra Cognita, Helsinki 2007, 19.) Osallistumalla aktiivisesti tilaisuuksiin ja nikkaroimalla siellä sun täällä meistä jokainen altistaa itsensä onnenkantamoisille, ja tämä on seikka, joka kannattanee pitää mielessä kaikessa omassa toiminnassa sekä muita toimintaan mukaan houkuteltaessa.

Taleb viittaa teoksessaan myös verkostotutkijoiden kuten Duncan Watts, Steven Strogatz ja Albert-Lászlo Bárabásin tutkimusten tulokseen todeten, että verkostoilla on luontainen taipumus järjestyä äärimmäisen keskittyneiseen arkkitehtuuriin. Tämä tarkoittaa sitä, että muutamalla verkoston solmulla on erittäin paljon kytkentöjä ja muilla tuskin muutama. (Emt, 281.) Siten luovilla tiloilla on mahdollisuus olla verkostojen keskittymäkohtia, mikä tekee niistä elinvoimaisia. Mikäli verkostossa tapahtuu vaurioita, se tapahtuu todennäköisesti jossain heikommin kytkeytyneessä osassa, jolloin isot osaset ovat turvassa. Ajatellaanpa vaikka maailman lentokenttiä: Katastrofi Oulun kentällä ei lamauta maailman lentoliikennettä samalla tavalla kuin vaikkapa JFK:n kenttää kohdannut onnettomuus, mutta katastrofi Oulun kentällä on todennäköisempää, koska pieniä solmukohtia on enemmän kuin isoja. Onko siis avain verkostojen hallintaa se, että näkee oman roolinsa verkostossa, tiedostaa verkostojensa keskittymäkohdat ja huolehtii niiden toimivuudesta? Mene ja tiedä, myöhemmin keväällä ehkä osaan vastata tähän itse laatimaani kysymykseen. Pysyttele siis mukana, sillä paljon on vielä tulossa!

c/o Malski tarjoaa viihtyisät tilat eri alojen toimijoiden kohtaamiselle.
Juhani Vainio (pieni kuva) esitteli meille Lahteen suunnitteilla
olevaa yritys- ja kulttuurikeskus Malskia.

Avausjaksolla Logomossa

Verkot heitettiin vesille

Verkostoituminen on in. Eikä vain meidän tavallisten tallaajien keskuudessa vaan myös rikollisen toiminnan piirissä, kuten esimerkiksi kansainvälisen jalkapallon sopupelejä tehtailevien liigojen keskuudessa. YLEn esittämän, aihetta käsitelleen dokumentin mukaan eri puolilla Eurooppaa toimivien rikollisliigojen on havaittu verkottuvan keskenään. Tällainen verkostoituminen ei liene sinällään mitenkään yllättävää, mutta mielenkiintoista on se, että verkostoituminen tapahtuu tiettyjen avainhenkilöiden kautta, jotka toimivat tietynlaisina portinvartijoina ja mahdollistajina.

Verkottuvassa maailmassa yhteyksien luominen ja erilaisten tahojen törmäyttäminen ovat yhä enenevissä määrin myös tuottajien peruskauraa. Perinteisen tapahtumatuottajuuden rinnalla tai lisäksi tarvitaan yhteisömanagereja ja fasilitoijia, joilla on verkostokompetenssia ja joille luovuus, joukkoistaminen, hybriditalous, mielikuvatalous, verkostoveturi, yhteisöllisyys, tuotteistaminen, klusteri, mosaiikki, synergia ja ekosysteemi ovat kaikki tuttuja sanoja.

Luovat tilat luovat mahdollisuuksia

 

McNeill&McNeill tarkastelevat teoksessaan Verkottunut ihmiskunta.Yleiskatsaus maailmanhistoriaan (2006, Vastapaino) sivilisaatioiden kehitystä ja historiallista globalisaatiota ihmiskunnan verkostojen kautta. Keskeisenä on ajatus, että kulttuurit ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään ja että eri kulttuurien vuorovaikutuksessa välittyvät inhimilliset ideat ja taidot ovat kumuloituvat. Luonnollisia ihmisten kohtaamispaikkoja ovat aikojen saatossa olleet kylät, kaupungit, vanhan maailman verkostot ja nyttemmin koko maailma.

 Logomoon tutustimme Janne Auvisen johdolla,
joka ylpeänä esitteli muunneltavan Logomo-salin
ainutlaatuista keinoakustiikkaa.

Nykyisen luovan talouden aikana luovat tilat ovat tällaisia kohtaamispaikkoja, joissa ihmisten luovat ideat ja taidot voivat kumuloitua. Sen lisäksi, että me vertuoosilaiset luomme omia verkostojamme, me tutustumme myös näihin luovuutta luoviin luoviin tiloihin Etelä-Suomessa.

Mitä siis seuraa, kun joukko tuottajia tai tuottajaksi haluavia heitetään yhteen ja he saavat tehtäväkseen järjestää verkostotuottajavalmennuksen loppuseminaarin? Tuleeko meistä verkostojen virtuooseja, kasvammeko avainhenkilöiksi, olemmeko tarpeeksi innostavia joukkoistamaan, luomaan yhteisöllisyyttä? Tämä kaikki selviää seuraavan puolen vuoden aikana, joten kuten amerikaksi sanotaan: Stay tuned!