Kytkeytyminen ja kelpoisuus eli menestyksen avaimet?
Helmikuun lopulla vertuoosilaiset eri puolilta Suomea ottivat suunnan kohti Hämeenlinnaa, jossa pääsimme tutustumaan Verkatehtaan tiloihin ja toimintaan. Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy on Hämeenlinnan kaupungin omistama yhtiö, jonka toimitusjohtaja Jouko Astor esitteli meille Verkatehtaan palvelukonseptin ydintä. Kaupungin omistamana yhtiönä Verkatehtaan on ensinnäkin oltava kiinnostava ja houkutteleva kulttuuripalvelujen tuottaja. Toisaalta tiloja vuokraavana tahona sen on tarjottava niin pitkäaikaisille kuin lyhytaikaisillekin vuokralaisilleen kiehtova ja arvostettu toimintaympäristö. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että vuokralaisia valittaessa yhtenä kriteerinä on se, miten hyvin tulokas täydentää alueen tarjontaa ja osaamista.
Alueella onkin reilu neljäkymmentä toimitilavuokraaja, joille toiminta Verkatehtaan alueella antaa mahdollisuuden käyttää Verkatehtaan tuottamia palveluja, tuo synergiaetuja ja verkottumismahdollisuuksia. Vuokrataso pyritään pitämään tasolla, joka takaa pienillekin toimijoille mahdollisuuden olla mukana. Koska verkostojen evoluutiota hallitsee kasvun lisäksi toinen perusmekanismi, i.e. kytkennän suosimisen laki, on Verkatehtaankin menestyäkseen pyrittävä pitämään yllä niin paljon linkkejä kuin mahdollista.
Kytkennän suosimisen laki
Verkostojen uuden teorian kehittäjän Albert-László Barabásin mukaan kytkennän suosimisen laki tarkoittaa sitä, että lisäämme tiedostamattamme linkkejä nopeammin niihin solmuihin, joilla on jo paljon linkkejä. Eli mitä enemmän sinulla on linkkejä, sitä ennemmän houkuttelet uusia tahoja kytkeytymään kanssasi. Toisaalta kytkeytyneisyys ei yksin riitä, sillä kilpailuympäristössä kullakin solmulla on tietty kelpoisuus. Kelpoisuudella tarkoitetaan kykyä solmia ystävyyksiä verrattuna muihin ympäristössä oleviin, yritysten kykyä houkutella ja pitää asiakkaita verrattuna muihin yrityksiin. Tämä siis tarkoittaa sitä, että kelpoisimmat solmut kytkeytyvät useammin. Kilpailuympäristössähän kaikki solmut pyrkivät kytkeytymään, sillä linkit tarkoittavat selviytymistä kytkeytyneessä maailmassa.*
Valitettavasti Verkostojen uusi teoria ei kerro sitä, miten kelpoisimmaksi tullaan, mutta kulttuurituottajan on hyvä tuntea ja toteuttaa kytkeytymisen suosimisen lakia ja pyrkiä linkittymään mahdollisimman laajalti. Nykyään sosiaalinen media antaa loistavan mahdollisuuden linkittyä, ja tähän tulisikin kiinnittää huomiota. Humanistisen ammattikorkeakoulun viestintäpäällikkö Jarmo Röksä päivittikin vertuoosilaisten virtuaalisten verkkojen tietämystä antaen paljon arvokasta tietoa. Esimerkiksi verkkosivujen mobiilikäyttö on jatkuvassa kasvussa, joten ovathan sivusi mobiiliyhteensopivat? Myös blogin pitämisen mahdollisuutta kannattaa miettiä, sillä Röksän mukaan blogit ovat nettimaailman luetuinta materiaalia. Ole siis tavoitettavissa ja läsnä monella eri tapaa - näin annat tapahtumallesi elinvoimaa.
Yhdistyksensä toiminnasta meille kävi kertomassa myös Jaakko Blomberg Yhteismaa ry:stä. Yhteismaa on sosiaalisiin innovaatioihin erikoistunut yhteisö ja do tank, ja sen organisoimat tapahtumat ovat olleet vähäisestä markkinoinnista huolimatta erittäin suosittuja. Herää kysymys, onko suosion takana se, että helsinkiläiset, erityisesti kalliolaiset pitävät asuinaluettaan kelpoisena solmuna ja haluavat kytkeytyä siihen ottamalla kaupunkitilaa haltuunsa?
*Lähdekirjallisuus: Albert-László Barabás. Linkit Verkostojen uusi teoria. Terra Cognita, 2002. Suom. Kimmo Pietiläinen. Viittaukset sivuille 90 - 109.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti